Petri Mäkelä Satunnaisia mielipiteitä ja poliittisia piikkejä

Puolustusvoimien valmius: varusmiehet vai kodinturvajoukot?

  • Puolustusvoimien valmius: varusmiehet vai kodinturvajoukot?

Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä nopean yllätyshyökkäyksen torjunnassa. Kun katsotaan ainoan potentiaalisen hyökkääjän tämän hetkistä kokoonpanoa ja nopeisiin iskuihin käytettävissä olevien joukkojen koulutustasoa, on todettava, että suurimman osan varusmiespalveluksestaan, varusmiehet eivät ole soveliaita torjumaan vihollisen ammattisotilaiden ja erikoisjoukkojen hyökkäyksiä. Käytännössä ainoastaan aliupseerit voitaisiin koota miehistöiksi kantahenkilökunnan johtamiin yksiköihin.

 

Suomen kyky torjua nopeaa ja yllättävää sotilaallista iskua maavoimilla on nykytilanteessa heikko. Pataljoonatason operaatioista voitaneen vain haaveilla, ennen reservien kokoon saamista. Tällöin vihollisen ensimmäisen iskun torjunta jää pienten ammattisotilaista koostuvien erikoisjoukkojemme leveille, mutta harvalukuisille hartioille.

 

Esimerkiksi Norjassa nopeaan valmiuden kohottamiseen tai iskun torjuntaan käytetään kodinturvajoukkojen, eli Heimevernetin, nopean toiminnan joukkoja. Näiden joukkojen reaktioaika on alle tunnista muutamaan tuntiin. Norjassa HV:n nopean toiminnan joukkojen vahvuus on noin 3500 sotilasta.

 

Norjalaistyyppiset nopeantoiminnan reservit tarvitsisivat käytännössä nykyisiä maakuntajoukkoja vahvemmin sitoutetun miehistön. Lisäksi joukoille tulisi järjestää päivystysvuorot niin, että riittävä määrä yksiköitä on jatkuvasti sitoutuneena nopeaan valmiuteen. Olisi myös tarkasteltava aseiden ja ampumatarvikkeiden hajasijoittamista näille joukoille.

 

Nopeasti perustettavien joukkojen lisäksi Suomi tarvitsee edelleen laajaa reserviään, jonka koulutukseen on panostettava entistä enemmän resursseja. Lisäksi on turvattava se osaaminen, joka syntyy ampumaurheilusta ja reserviläisten omaehtoisesta harjoittelusta. Esimerkiksi EU:n uusi ampuma-asedirektiivi on kaadettava tai siihen on saatava kattavat poikkeukset suomalaisille.

 

Keihäänkärkeä on vahvistettava, mutta myös sen takana olevalle kilvelle on annettava riittävästi mahdollisuuksia kehittää osaamistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Miksei vain laajenneta Maakuntajoukkoja? Nykyäänkin käsittääkseni Maakuntajoukoilla on aseita lukuunottamatta varusteet kotona ja jäsenet voisivat vapaapalokunnan tavoin ilmoituksen saatuaan hakea varusteet ja ilmoittautua lähimpään varuskuntaan.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Sieltähän se lähtisi, mutta nykyinen lainsäädäntö ja organisaatio taida mahdollistaa riittävää valmiutta?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Mistäs minä sen tietäisin, sinä se tässä poliitikko olet :)

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä Vastaus kommenttiin #5

Näin ainakin minua enemmän asioistsa perillä olevat ovat sanoneet. Itse olisin valmis antamaan valikoiduille reserviläisille myös aseet kuitille. Koska samoilla kavereilla on joka tapauksessa puoliautomaatteja harjoittelu- ja kilpakäytössä.

Käyttäjän PekkaKorpivaara kuva
Pekka Korpivaara

Ongelma ei mielestäni poistu näillä "aseettomilla" joukoilla, kuten maakuntajouikoilla. Henkilökohtaiset aseet ja ammukset tulisi olla nopeantoiminnan joukoilla kotona ja lisäksi raskaammat aseet saatavilla läheltä ja nopeasti.

Maakuntajoukoista olisi luontevaa aloittaa rakentamaan nopean toiminnan reserviä, joka ottaisi nopeasti osaa taisteluun tarvittaessa. Tavoite tulisi olla Sveitsin kaltainen erittäin nopeasti kokoon saatava riittävän taistelukyvyn omaavien strategisten kohteiden suojaamiseen ja haltuunottamiseen kykenevän reservin luonti.

Ongelmana vaan ovat nämä poliittiset päättäjät...kuten Erkki Tuomioja yms joiden motivaatio on enemminkin haitata maanpuolustusta kuin edistää sitä!

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

En usko että naapuri saisi mitään varteenotettavia joukkoja rajalle ilman, että sitä huomattaisiin. Tuskin tarvitsisi aseita saada lähintä varuskuntaa lähemmäs saada.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Pskovissa Viron rajalla on ilmarynnäkködivisioona valmiudessa, ehditäänkö meillä herätä edes siihen, että niiden koneet suuntavaatkin tänne harjoitusalueiden sijaan?

Varoitusaika ei ole tunteja, vaan minuutteja. Aikaisemmin kun tätä joukkoa on mobilisoitu, Suomi ei ole ainakaan merkittävästi nostanut maavoimien valmiuttaan...

Seppo Hildén Vastaus kommenttiin #8

Heh, voihan niillä olla vaikka kuinka paljon ilmarynnäkköjoukkoja rajan tuolla puolen, mutta kun maahanlaskukoneet ja helikopterit yrittävät tulla Suomen ilmatilaan, alkaa niitä tippua solkenaan alas. Suomella riittää ilmatorjuntaohjuksia.

Kyllä ilmaliikennettä seurataan tutkilla 24/7 ja ohjukset lähtee jos näyttää siltä että sieltä yritetään tulla rajan yli.

Panssareilla ei taas voi nopeasti tulla kun Suomeen pääsee vain muutamaa tietä metsäisen maaston takia, niin pienelläkin alkujoukolla pysäyttää ensimmäiset tukkeeksi tielle että apujoukkoja kerkiää paikalle. Masto on aina ollut Suomen yksi puolustusetu.

En usko että venäläiset haluaa ihan ensimmäiseksi Suomeen lähteä höökimään. Kyllä esi-isämme niille sellaisen opetuksen aikoinaan antoi, että täällä ei kunnian kukko laula.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä Vastaus kommenttiin #12

Montako Suomen ilmatilaan tunkeutunutta kuljetuskonetta on ammuttu alas?

Suomen rauhan ajan ilmapuolustus on muutama Hornetti, it-ohjusten käyttökuntoon laitto ottaa aikansa, tunteja kuitenkin, kun otetaan poliittinen päätöksenteko mukaan.

Seppo Hildén Vastaus kommenttiin #13

Heh, ei kait ohjuksia aleta ampumaan yksittäisiä rajan ylittäneitä koneita kohti mutta jos tutka näyttää muutamaa sataa helikopteria ja maahanlaskukonetta, niin Kummeliä lainaten, kyllä lähtee.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä Vastaus kommenttiin #14

Lähtee niin mikä? Ne ohjukset, jotka eivät ole ampumavalmiina vai ne hornetit jotka törmäävät vihollisen hävittäjäsuojaan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ajattelisin sekaratkaisun olevan paras. Maakuntajoukkojen toimintavalmiuden kohottaminen olisi yksi linja. Toisaalta esim. koulutuksessa olevien sotilaspoliisien käyttö sodanajantehtäviin ei olisi mitenkään hullumpi idea. Sama koskee jalkaväkijoukkoja, jotka ovat oppineet toiminnan perusteet jo alokasaikana.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

2x6kk saapumiserillä vain jää väkisin sellaisia välejä, jolloin varusmiehistä ei paljoa saa raavittua kokoon.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin taitaa olla. Ennen vahaan oli toisin. Minun komppaukko sanoi, että kun valanne olette vannoneet, niin teidät voidaan lähettää tehtäviin, kun otetaan teidän ryhmiinne vanhoista jääkäreistä kk-miehet. Nykyään näitä vanhoja jääkäreitä ei ole enää.

Toimituksen poiminnat