Petri Mäkelä Satunnaisia mielipiteitä ja poliittisia piikkejä

Lähialueemme turvallisuus murenee

  • Lähialueemme turvallisuus murenee

Turvallisuuspoliittinen keskustelu on käynyt Suomessa kierroksilla viime aikoina. Suomen asema itsenäisenä toimijana on ollut monenkin puhujan huolenaiheena. Jopa Ahvenanmaan asema Suomen vaiettuna heikkoutena on otettu avoimesti esille.

Suomen turvallisuuspoliittiset uhat on tiivistettävissä kahteen lähteeseen: holtittomaan maahanmuuttoon ja Venäjään. Näistä suurempi on tietysti Venäjän luoma uhka, joka kohdistuu osin Suomeen, mutta ennen kaikkea Baltian maihin.

Venäjä: Katso mitä kädet tekevät, älä mitä suu sanoo

Venäjän strategisena tavoitteena ovat valtapiirinsä laajentaminen ja suurvaltastatuksensa sementoiminen. Se miten pitkälle Kremlissä ollaan valmiita menemään ja mitkä ovat Venäjän painopisteet, ovat tämän yhtälön tuntemattomia tekijöitä. Niitä voidaan kuitenkin pyrkiä arvioimaan katsomalla Venäjän toimia Euroopassa ja sen lähialueilla.

Krimin valtaus erikoisjoukoilla ja Venäjän armeija sotatoimet Ukrainaa vastaan Donbassin alueella osoittavat Venäjän olevan valmis rikkomaan niin tekemiään sopimuksia kuin kansainvälistä lakiakin. Samaan kategoriaan menevät myös Venäjän ensin peitellysti ja myöhemmin avoimesti tekevät sotatoimet Syyrian diktaattorin tukemiseksi.

Suorien sotatoimien lisäksi Venäjä pyrkii vaikeuttamaan muiden valtioiden varautumista kahdella eri tekniikalla. Venäjä rakentaa kolmen tehokkaan ohjusjärjestelmän varaan rakentuvia puolustustukikohtia länsirajalleen. Näitä on myös pyritty työntämään mahdollisimman länteen, jotta Venäjän rajanaapureiden yhteydenpito ja huoltaminen kriisitilanteessa vaikeutuvat. Tukikohtia on mm. Syyriassa, Kaliningradissa, Krimillä ja Valko-Venäjällä. Tukikohtiin on koottu S-400 ilmatorjuntaohjuksia, Bastion-P meritorjuntaohjuksia ja Iskander-M ballistisia ohjuksia. Näiden lisäksi alueille on keskitetty maajoukkoja, tykistöä ja lähi-ilmatorjuntaa.

Toinen menetelmä ovat jatkuvat, valmiusharjoituksiksi kutsutut, liikekannallepanot. Venäjä hälyttää taistelujoukkojaan nopeasti taisteluvalmiuteen. Ilman ennakkovaroitusta länsimaisten tiedustelupalveluiden on mahdotonta tietää onko kyseessä valmistautuminen sotatoimiin vai harjoitus. Joukkoja myös siirretään pitkiäkin matkoja. On mm. testattu prikaatien siirtoa Kaukoidästä Eurooppaan, niin että joukot ottavat raskaan kaluston käyttöönsä Länsirajalla sijaitsevista varastoista.

Myös Venäjän mittavat laskuvarjojoukot, eli VDV ja erikoisjoukot osallistuvat valmiusharjoituksiin. Itämerellä lentää säännöllisesti kuljetuskoneosastoja, joissa on taisteluvalmiita laskuvarjosotilaita. Näiden yksiköiden iskuaika normaalilta reitiltä Suomen strategisiin kohteisiin lasketaan minuuteissa.

Sen lisäksi, että Venäjä pyrkii parantamaan sotilaallisia valmiuksiaan ja kykyään iskeä ilman ennakkovaroitusta, se pyrkii myös aktiivisesti heikentämään muiden valtioiden päätöksentekokykyä ja luomaan itselleen hyödyllisiä poliittisia ja puolisotilaallisia organisaatioita. Räikein esimerkki tällaisen organisaation luomisesta ovat Balkanille perustetu ”Kasakka” joukot, jotka vannovat uskollisuutta Putinille ja toimivat yhteistyössä Putinin oman ”Yön Sudet” moottoripyöräjengin tavoin. Näitä moottoripyöräjengien tavoin organisoituja ”kasakka” ryhmiä on ainakin Serbiassa, Montenegrossa ja Bosniassa.

Venäjä jäi myös kiinni yrityksestä vaikuttaa Nato-maa Montenegron vaaleihin viime kuussa. Serbian viranomaiset pidättivät useita Venäjän kansalaisia terrorista ja salamurhahankkeesta epäiltynä. Pidätetyt kuitenkin vapautettiin Venäjän presidentinhallinnon voimakkaan painostuksen jälkeen.

Johtopäätöksiä:

Jos katsotaan kansainvälisen politiikan kehitystä laajemmin, niin Donald Trumpin vaalivoitto ja puheet välien normalisoimisesta Venäjän kanssa, eivät lupaa hyvää. Trumpin hallintoon on jo valittu ainakin yksi korkea arvoinen edustaja, joka kannattaa etupiirijakoja ja Putinin voimapolitiikkaa. Viimeisimpänä huhutaan että myös ns. ”kansallisen turvallisuuden neuvonantajan” vaikutusvaltainen pesti menisi Putinin kanssa läheisissä väleissä olevalle Evp. Kenraali Flynnille.

Vaikka kannattaisikin Trumpin kampanjassa esiintyneitä kansallismielisiä arvoja, kuten laittoman maahanmuuton kitkemistä ja oman maan työssäkäyvän keskiluokan etujen ajamista globalisaation sijaan, on kuitenkin muistettava, että pienten demokraattisten valtioiden asema itsenäisinä toimijoina on perustunut nimenomaan USA:n kykyyn ja tahtoon padota Venäjän voimapolitiikkaa.

Jos USA:n tuleva hallinto päättää pestä kätensä vuosikymmeniä jatkuneesta politiikasta ja palata etupiirijakoon Venäjän kanssa, on Venäjän rajanaapureiden asema huolestuttava. Jaltan sopimus sinetöi Itä-Euroopan vuosikymmenten orjuuteen. Kun yhdistetään Venäjän toimista selvästi nähtävä tavoite ja vapaat kädet ilman pelkoa USA:n väliintulosta, lopputulos on arvaamaton. Vähintään poliittinen ja taloudellinen painostus kasvavat uusiin mittasuhteisiin. Pahimmillaan Putinin hallinto voi päättää käyttää määräaikaista toimintavapauttaan venäläisvähemmistöisten ja muutenkin strategisten alueiden haltuunottoon ja itseensä liittämiseen.

Pahimmillaan tällainen politiikka voi johtaa sotaan Baltiassa. Ja siihen sotaan Suomi joutuu sotkeutumaan, halusimmepa sitä tai emme. Suomen onkin toimittava aktiivisesti Naton toimintaedellytysten tukemiseksi. Lisäksi on panostettava voimakkaasti niin sotilaalliseen maanpuolustukseen, kuin kokonaisturvallisuuteenkin. Kaikkien Suomalaisten on ymmärrettävä tilanne jossa lähialueemme on ja se, että meidän päätöksentekoamme ja yhtenäisyyttämme tullaan horjuttamaan monin eri tavoin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Alexander Stubb pelkää Trumpin ja Putinin välistä diiliä - http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611162200028476...

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Niin pelkään minäkin. Vaikka olen A Stubbin kanssa monessa eri mieltä, tässä asiassa olen samoilla linjoilla tilannekuvasta.

Pekka Iiskonmaki

''Lähialueemme turvallisuus murenee''

Kyllä se on jo murentunut ja eskaloituu parhaillaan. Suomen osalta NATO -junakin meni.

Historia toistaa itseään.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Nato-juna taisi jättää sillä hetkellä kun Erdogan kääntyi Putinin kaveriksi. Turkki kun voi yksinään estää hakemuksemme läpimenon

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, jos nyt katsoo niin Ukrainaa kuin Syyriaa, niin kummassakaan ei Venäjän osalta ole ollut kysymys oman valtapiirin laajentamisesta.

Niin Janukovichin Ukraina, kuin Al Assadin Syyria olivat Venäjän taskussa, joten molemmissa tarkoituksena on ollut enemmänkin vanhan valtapiirin säilyttäminen. Mistä voikin kysellä, että kukas sinne valtapiirille olikaan tunkemassa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Ihan samalla tavalla Suomessa on kysymys vanhan valtapiirin säilyttämisestä. Suomi oli viimeksi Moskovan taskussa vain 25 vuotta sitten.

Pekka Iiskonmaki

Siihen tullaan vielä vetoamaan ja vuosiin 1809 - 1917.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itä-Ukraina tai Krim eivät olleet venäläisten hallussa. Lienee riidatonta, että Krim on tällä hetkellä Venäjän hallussa. Silloin kyse oli aluelaajentumisesta.

Sekin lienee riidatonta että Venäjä on lisännyt voimakkaasti asevoimien läsnäoloa Syyriassa. Hölmömpi voisi luulla, että näillä toimenpiteillä valtapiiriä on pikemminkin laajennettu kuin säilytetty.

Valtapiirille tunkeutuminen? Paljonko länsimailla oli aseellisia joukkoja Krimillä kun Venäjä hyökkäsi sinne? Käsittääkseni Putin kertoi Krimin valtauksen syyksi sen, että hän ennaltaehkäisi Krimin venäläisväestöön kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset. Mitkään kansainväliset järjestöt, eivät edes venäläiset, eivät olleet havainneet Putinin väittämiä uhkia.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Jaahas, Pasihan se täällä taas puhuu epäsuorasti Naton puolesta. Tosin turhaan.

Spiegel julkaisi Henry Kissingerin haastattelun, jossa hän totesi Ukrainan kriisin johtuvan osaksi EU:n pahoista virheistä. Länsi ei kyennyt ymmärtämään maan strategista tärkeyttä Venäjälle, ja tästä syystä Putinin toimet ovat olleet Kissingerin mielestä reagointia lännen aiheuttamaan tilanteeseen.

On hienoa havaita Kissingerin päätyneen kanssani samaan johtopäätökseen, mutta miksi Ukraina on Venäjälle tärkeä?

Brittiläinen tutkimuslaitos Royal United Services Institute kertoo Ukrainassa valmistettavien aseiden ja niiden osien olevan ratkaisevan tärkeitä Venäjän asevoimien toiminnalle, sillä kolmannes Ukrainan aseviennistä on sellaista, jota Venäjä ei kykene/kyennyt heti korvaamaan muilla tuotteilla.

Tilanne johtuu entisestä Neuvostoliitosta, jolloin nykyisen Ukrainan alueelle rakennettiin alueellisen keskittämispolitiikan johdosta korkean teknologian aseteollisuuskeskus. Ukrainassa toimiva yritys on vastannut strategisen iskukyvyn huollosta ja ylläpidosta.

Myös Krimillä sijaitseva Sevastapolin sotilassatama on korvaamaton, joten Venäjän vastatoimia Ukrainan perustuslain vastaiseen vallankaappaukseen ei tarvitse ihmetellä. Kyseiset vallankaapparit hylkäsivät EU:n tukeman sopimuksen joulukuisista vaaleista ja antoivat presidentti Janukovitshille 24 tuntia aikaa poistua maasta. F**k the EU, kuten Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Victoria Nuland nasevasti totesi.

Ukrainan kriisi sai alkunsa Ruotsin Carl Bildtin ja Puolan Radek Sikorskin kehittämästä hankkeesta.

Kissingerin mukaan Krimin liittäminen oli vastoin kansainvälistä oikeutta, mutta se ei ole merkki maailmanvalloitussuunnitelmista. Olen samaa mieltä.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä Vastaus kommenttiin #15

Ukrainan "tärkeys" on Moskovan vallanpitäjien korvien välissä. Fakta on ettei Venäjällä ole mitään oikeutta määräillä naapurimaitaan ja näillä puolestaan on täysi vapaus liittoutua kenen tahansa kanssa.

Venäjää ei uhkaa kukaan, eikä mikään. Syy on siis Venäjän halu lisätä valtaansa, koska se on ainut uhattu asia.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen Vastaus kommenttiin #17

Ukrainan tärkeys vain Moskovan vallanpitäjien korvien välissä? Vai niin.

Vallankaappauksen kohteeksi joutuneella ex-presidentti Viktor Janukovitshilla oli täysi vapaus kieltäytyä solmimasta assosiaatiosopimusta, koska ei saanut länneltä pyytämäänsä 18 mrd euroa tukea sopimuksen läpiviemiseksi.

Vallankaapparit saivat tuon summan välittömästi ja ainoastaan sen takia, koska Ukraina on strategisesti erittäin tärkeä maa niin lännelle kuin Venäjällekin. Janukovitsh ei ollut lännelle tärkeä, joten hän sai mennä ukrainalaisten kohtalon kustannuksella.

"U.S. strategy in Ukraine tracks its strategy in Syria-Iraq. First, Washington uses proxies; second, it provides material support; and third, it avoids direct military involvement.

The United States saw the events in Ukraine as either an opportunity for moral posturing or as a strategic blow to Russian national security. Either way, it had the same result: It created a challenge to fundamental Russian interests and placed Russian President Vladimir Putin in a dangerous position. His intelligence services completely failed to forecast or manage events in Kiev or to generate a broad rising in eastern Ukraine.

Moreover, the Ukrainians were defeating their supporters (with the distinction between supporters and Russian troops becoming increasingly meaningless with each passing day). But it was obvious that the Russians were not simply going to let the Ukrainian reality become a fait accompli. They would counterattack. But even so, they would still have moved from once shaping Ukrainian policy to losing all but a small fragment of Ukraine."

- By George Friedman, Stratfor
https://www.stratfor.com/weekly/ukraine-iraq-and-b...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Foreign Policy-lehdessä aika kylmäävä analyysi: How World War III Could Begin in Latvia:

http://foreignpolicy.com/2016/11/16/how-world-war-...

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"...pienten demokraattisten valtioiden asema itsenäisinä toimijoina on perustunut nimenomaan USA:n kykyyn ja tahtoon padota Venäjän voimapolitiikkaa"

Tämän tosiasian soisi olevan kaikkien suomalaisten tiedossa ja ymmärryksessä sekä poliitikkojemme sanomassa mukana.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"pienten demokraattisten valtioiden asema itsenäisinä toimijoina on perustunut nimenomaan USA:n kykyyn ja tahtoon padota Venäjän voimapolitiikkaa"

Vietnam, Afganistan, Irak, Libya ja sata muuta valtiota ovat nähneet konreettisesti USAn suojelun. Vaikka eivät ole välttämättä demokratioita, ovat olleet pieniä itsenäisiä valtiota jotka pitkälti tuhottiin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyvä kirjoitus. Tuohon kun vielä lisää, että Venäjä toi juuri Kalibr-luokan ohjukset lähialueelle ja tuo Suomen rajan taakse uudet huippuhävittäjät pikapuolin.

Voidaan kysyä, miksi Venäjä näin toimii, ottaen huomioon sen että Suomessa poliittiset päättäjät ovat kontanneet Venäjän edessä niin että herkempiä oksettaa. Nato-vastustajien mielestä Venäjä voi kohdistaa Suomeen aggressioita ja se on Suomen oma vika.

Toinen kysymys kuuluukin: Olisiko Suomi turvassa Natossa, kun jopa Putin kertoi ettei Venäjä hyökkää Nato-maita vastaan?

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Laivastoruletti on tosiaan oma osansa kokonaisuutta, jätin tästä pois ettei pituus karkaa käsistä

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

On harvinaisen epärehellistä nimittää Trumpin mahdollisia aikeita suhteiden parantamisesta "uudeksi etupiirijaoksi", mutta se on tyypillistä natottajien taktiikkaa.

Todellisuudessa Trump (mahdollisesti) jättää Venäjän strategisten etujen haastamisen ja siten rauhoittaa aivan turhaan kuumenneen ulkopoliittisen tilanteen.

Koko viime vuosien soppa on alkanut lännen geopoliittisista tavoitteista, ja se olisi natottajienkin jo parempi tunnustaa:

"Many acknowledge the west must take its share of the blame for the collapse of relations. The mistakes are real, notably the scale of Nato expansion to the east and in the Baltics. Russia also feels deeply that it was duped into accepting a UN resolution criticising Muammar Gaddafi in Libya in 2011, only to find it was used as cover for regime change. Hillary Clinton, then at the State Department, did little to mange the Russians. Russia has not voted for humanitarian action at the UN since.

Britain acknowledges errors over Ukraine and Syria. The former Foreign Office permanent secretary Sir Simon Fraser recently accepted: “With hindsight we might have foreseen in 2013 that the combination of formally signing a deep free trade agreement [with Ukraine], with the internal unrest facing President Putin on his return to office, and the perception that had arisen of greater reticence in western foreign policy, could result in a more aggressive Russian response in Ukraine, and opportunism in Syria.

"But there are British voices urging calm. Tony Brenton, Britain’s ambassador to Moscow from 2004 to 2008, calls for realism. He argues that the post-war international system – or “liberal hegemony” as he puts it – no longer works. “We have failed with Russia and we are failing with China,” he said.

Brenton’s answer is to accept the limits of 21st-century western influence. “We are going to have to moderate our own ambitions. We can defend ourselves. We can protect our interests. But telling other bad countries how they should behave is less and less possible,” he said.

On Syria and “the whole mess in the Middle East”, Brenton said that there was not a lot the west could do. He said Putin’s goal was to gain a clear military victory in Aleppo so he can negotiate with the US and its allies from a position of strength."

https://www.theguardian.com/world/2016/oct/24/cold...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Maan voi vallata mutta ei kansaa.
Irak on valtaamatta ja Afganistan on valtaamatta ja vuodet kuluvat.

Suomen Kuvalehden mukaan krimiläiset halusivat 1991 oman kansanäänestyksen Moskovaan liittymisestä.
Trump sanoi televisiossa että krimiläiset halusivat liittyä Venäjään.
Krimin oppositiosta ei ole sanaakaan mediassa kuten piiritetystä Alepposta.

Toimituksen poiminnat